16.4.2016

Kiipeilyseinä


























Lapsemme ovat kiipeileväistä sorttia, kuten aiemmassa postauksessa kerroinkin. Molemmat ovat oppineet kävelemään verrattain varhain, esikoinen kymmenkuisena ja kuopus noin kuukautta myöhemmin. Kun ipanoiden liikkumisoptio oli kerran käynnistetty, ei paikoillaan pysyminen enää ole ollut vaihtoehto. Ainoa keino, jolla jompi kumpi lapsista on mahdollista pitää aloillaan, on kantoliinaan sitominen (tai käsiraudoilla patteriin kiinnittäminen, mutta sitä en tietenkään ole vielä kokeillut). Energiset ja liikkuvaiset lapset ovat ihana asia, mutta erityisesti kotioloissa siitä on muodostunut pienoinen ongelma, kun energian purkamista pitäisi harjoittaa koko ajan. Meillä saa kiipeillä pöydillä, saa hyppiä sohvalla ja sängyllä, mutta perheen sähköjäniksille mikään ei tunnu riittävän.

Päivää ennen jouluaattoa testasimme ensimmäistä kertaa kansallista perhematkailutraditiota, päivä Tukholmassa-risteilykonseptia. Se oli koko perheen palkinto siitä, että olimme selvinneet jokseenkin täysjärkisinä edeltävästä pariviikkoisesta, kun sairastimme yhdessä, erikseen, limittäin ja päällekkäin tautikimaraa, johon kuului valloittava cocktail enterorokkoa ja oksennustautia. En kiusaa teitä yksityiskohdilla. Silja Symphony oli mainio valinta ja lapset viihtyivät erityisen hyvin Silja Landissa, eli laivan lastenmaailmassa. Esikoinen liimaantui itseään pari vuotta vanhempien kaksospoikien kupeeseen ja onnistui vakuuttamaan heidät kaveripotentiaalistaan, koska lapset leikkivät yhdessä lähes koko risteilyn ajan. Kuopus tutki leikkipaikan tarjontaa ja nautti erityisesti pallomerestä ja muiden lasten tuijottamisesta. Silja Landiin oli taannoisen uudistuksen yhteydessä rakennettu myös kiipeilyseinä, jota esikoinen kävi menestyksekkäästi kokeilemassa. Siitä se puolison ajatus sitten lähti - kotiin olisi saatava oma kiipeilyseinä. Seinä toteutettiin vuodenvaihteen tienoilla ja kiipeilykokemusta on siten karttunut nelisen kuukautta. 

Kotiin palattuamme mies tutki nettikauppojen valikoiman kiipeilyotteiden osalta, mutta päätyi kuitenkin asioimaan kiipeilytarvikkeita myyvässä kivajalkakaupassa, Kaisaniemessä sijaitsevassa Camussa. Camusta puoliso hankki ison setin erilaisia otteita ja kaupasta saatavan ruuvimutterisetin. Seuraavaksi piti löytää autoileva tuttu, jonka kanssa pääsee käymään rautakaupassa hakemassa kiipeilyseinään tarvittavan levymateriaalin ja kakkosnelosta. Miehen kaveripiiristä löytyi tuntomerkit täyttävä hyväntekijä, joka lupasi auttaa myös seinän rakentamisessa. Minun tehtäväni oli vain pukea lapset ja poistaa alamittaiset apurit asunnosta - takaisin saatii palata kun seinä olisi valmis. 

Iltasella palasimme uudistuneeseen kotiin, jonka lastenhuoneesta löytyi järjettömän hieno kiipeilyseinä! Joulukuussa kolme täyttänyt esikoinen oppi kiipeämään kattoon saakka vielä samana päivänä, kun kiipeilyseinä oli rakennettu, kuopus taasen kiinnostui kiipeilystä vasta äskettäin, ikää oli tällöin 1v 3kk. Sivumennen sanoen, kotiin rakennettu kiipeilyseinä taitaa olla tae sille, että lapsille löytyy aina leikkikavereita. Taannoin lupasin lainata naapurin eskari-ikäisille lapsille pyöränpumppua, jonka kourallinen lapsia kävi hakemassa oveltamme ja näki samalla vilauksen kiipeilyseinästä. Voi sitä ihmetyksen ja ihastelun määrää.

Haastattelin kanssani asuvalta kiipeilyseinämestarilta vapaamuotoiset ohjeet rakentamispuuhaan, josko joku muukin innostuisi ilahduttamaan perheen pienimpiä.

Valitse mihin kohtaan kiipeilyseinä rakennetaan. Meillä se päätettiin asentaa nurkkaan, joka mahdollisti kolmen eri tasoisen kiipeilyreitin tekemisen. Mittaa huonekorkeus ja laske materiaalitarve. Kaiva kuvetta ja kanna tykötarpeet kotiin. Vanerilevyt ja kakkosneloset voi sahauttaa oikeaan mittaan jo rautakaupassa. 

Merkkaa seinän sivuihin ja keskelle kohdat joihin upotat proput. Poraa kakkosnelosiin reiät ja kiinnitä ruuveilla propattuihin koloihin. Asettele koivuvanerilevyt maahan ja sommittele kiipeilyreitit halutun vaikeusasteen ja lasten pituuden mukaan. Poraa vaneriin reiät, ruuvaa otteet kiinni. Kiinnitä levyt kakkosnelosiin pitkillä puuruuveilla. Viimeistele nurkka kulmaraudoilla, imuroi kertynyt rakennuspöly ja päästä pikkuapinat kokeilemaan kiipeilytaitojaan. 

Koivuvaneri 16mm 2 x 120cm x oman kodin kattokorkeus kakkosnelosta (meillä 240cm)
Kulmarauta x 3
4 x oman kodin kattokorkeus kakkosnelosta (meillä 240cm)
Tic, Tac ja Toe -kiipeilyotteet, yhteensä 40kpl
Lyöntimutteri 10 mm x 40
Otepultti 10x90mm x40

Kiipeilyseinän kokonaiskustannukseksi tuli 340€. Hinta ei sisällä remonttikahveja. 

2 kommenttia:

  1. Vinkki: ennen levyjen kiinnittämistä saattaa olla järkevää tehdä reikiä lyöntimuttereille enemmänkin säännöllisin välimatkoin, ja panna niihin valmiiksi ne lyöntimutterit. Tällöin seinää on myöhemmin tarpeen ja halun mukaan helppo varioida: siirtää ja vaihtaa otteita. Niin ne tekevät noilla kaupallisillakin sisäseinillä.

    VastaaPoista
  2. meillä on kaksi kiipeilyä harrastavaa murkkua; ne antaisivat luultavasti taivasosuutensa, jos meille tulisi tuollainen seinä...!

    VastaaPoista